Hei ihan jokaiselle, olen ollut niin pitkän postaustauon takana, että voin vain kuvitella miten varmasti tiestä jokainen ihmettelee kuka edes olen!
Oikein kuvainnollisesti näen miten aika on peittänyt minut alleen, hah!
Tein päätöksen, että suljen tämän blogin ihan lähiaikoina, koska vaikka meillä nyt onkin hevonen, se on enemmän siskoni hoidettavana opintojeni jne takia.
Lyhyesti, vuoden 2012 lopussa päädyin koulukotiin. Hankin itselleni järkyttävät ongelmat siinä vuosien saatossa ja yksinkertaisesti, ja suoraan sanottuna en ollut henkisesti enkä fyysisesti siinä kunnossa että olisin voinut edes kirjoittaa blogiini mitään.
Lopullinen pohjakosketus tuli 2015 keväällä, olin hukuttanut itseni sellaiseen ongelmien verkkoon, etten olisi enään itse selvinnyt. Uskokaa pois, rakkaat lukijat, että valtion julkisilla hoitomenetelmillä minua ei voitu auttaa. Onneksi päädyin maailmaan parhaaseen elämäntilanteeseen ja pääsin isäni luokse asumaan, missä sain aloittaa kaiken alusta. Tosin.. ensinhän oli kohdattava ne ongelmat, mitä olin itselleni haalinut, jonka jälkeen oppia päästämään kaikesta tuskasta ja p*skasta irti.
Olen oppinut paljon koulukodista päästyäni, ja en uskoisi itseäni samaksi ihmiseksi mikä joskus aikaisemmin olin. Kaikken tämän innoittamana päätin aloittaa uuden blogin, sinne jossakin kohtaa tulee hevospostaustakin, mutta ei vielä hetkeen.
Kirjoitan sinne pohdintojani, ja olen mahdollisimman rehellinen, jos joku täältä päätyy lukemaan blogiani, sanon sen verran että kerron blogissani vain murto-osan. Koska en halua vaikuttaa siltä että hakisin huomiota teksteilläni, ja jos jollakin tulee jotain kysymyksiä niin minulle voi mm. kirjoittaa sähköpostia, ja tuolla "priva" puolella käydä sitten vähän syvällisempää keskustelua.
Yksi suurimmista syistä, miksi alan taas kirjoittamaan, on se, että toivon että edes muutama ihminen saisi sitä kautta oivalluksia. Ja toivoa. Maailmassa on paljon asioita, joita vähätellään, tabuja, joista ei puhuta, ja jos puhutaan, osataanko auttaa? Tehdään maailmasta yhdessä parempi paikka, ihanat lukijat, mulla on ollut kauhea ikävä teitä!
Sinä, joka just nyt luet tätä, muista, että olet arvokas!
<3: Vera
Uuteen blogiini pääset tästä!
perjantai 15. tammikuuta 2016
keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
Se mikä ei tapa, se todellakin hajottaa. Hyvästi rakas..
Kuva (c) Mira Seppänen
Nuku pieni rauhassa.. 10.6.1999-30/31-3.2013 </3
En vaan voi uskoa tätä todeksi.. minusta tuntuu, että minun pitää kirjoittaa itsestänikin aika suoraan, jos haluan kertoa koko tarinan siitä miten kamalan kohtalon tämä hieno pikku ponipoika sai :(
Oli aivan tavallinen mukava päivä, jota vietimme ystävieni kanssa. Hukkasin puhelimeni ja etsin sitä joka puolelta, pyysin ystäviäni soittamaan siihen, mutta pahus! Fiksuna tyttönä olin laittaut sen äänettömälle..Pitkän etsimisen jälkeen ystäväni huusi "Vera, löysin sun puhelimen! Siihen on tullut viestikin!". Ryntäsin puhelimeni luokse ja avasin viestin, se oli vanhalta ystävältäni, jonka kanssa en vähään aikaan ollut kamalasti tekemisissä. Viestissä luki:"MITÄ?! BONGO KUOLLU??!!"
Koko maailma pysähtyi hetkeksi ympärilläni. Ajattelin, että sen oli pakko olla väärinkäsitys, joku typerä pila.. Mitä muka olisi voinut tapahtua?
Päätin soittaa viestin lähettäjälle, kaverilleni Miralle. Hän kertoi että Bongo tosiaan oli kuollut. Hän kertoi myös miten; Bongo oli ollut alatallissa (alatalli on siis todella huonokuntoinen, erittäin matala katto eikä karsinoissakaan ole mitään kehumista) yön ja yrittänyt syödä vieressä olevan hevosen heiniä toisesta karsinasta. Kyseinen hevonen oli potkaissut Bongoa päähän ja Bongon pää oli jotenkin jäänyt jumiin karsinoiden väliseen seinään(?). Todennäköisesti rakas Bongo oli yrittänyt kiskoa itseään irti, lopputuloksena oli se että niskat murtuivat. Toivottavasti välittömästi, ilman mitään kipuja.
Kun kuulin Bongon järkyttävästä kohtalosta, romahdin maahan enkä voinut kun itkeä ja huutaa. Itkin ja valitin Miralle puhelimitse, eikä sille tullut loppua. En välittänyt enää mistään, minulla ei ollut enää Bongoa. Olin polviltani jäisessä maassa, tuntui etteivät jalat kanna enää.
Samana päivänä puhuin siskoni kanssa, joka oli myös aivan rikki tapahtuneen takia. Yritin lohduttaa häntä lauseilla; "Nyt Bongon on parempi olla, ei enää kipuja tai tuskaa. Se on nyt vapaa".
Ihania muistoja, paljon <3
Bongo oli mahtava poni, johon rakastuin jo kesällä 2010. Vuotta myöhemmin aloin liikuttaa sitä, ja 2011 syksyllä se tuli minulle ylläpitoon.
Alkuhan oli vaikeaa, Bongo meni kaikki askel-lajit pää ihan ylhäällä, se ei osannut pohkeenväistöjä, avo- tai sulkutaivutuksia - se ei osannut edes peruuttaa! "Rodeoponi" joka heitteli melkein kaikki selästään, oli vuoden päästä kiltti ja rauhallinen kisa poni, joka pääsi metrin korkuisen esteenkin yli. Se kantoi kaikkia ratsastajia aloittelijasta kokeneeseen todella hienosti. Huonoja päiviäkin oli, jolloin kentällä ei muuta kuin lennelty selästä. Mutta onnistumisia oli todella paljon enemmän.Valmennuksissa käyty, maastoesteitä hypitty, kisattu, pompittu, sekoiltu, nautittu kesäisestä aurongonlaskusta pellon reunalla ja vaikka mitä.
En koskaan tule unohtamaan tätä ainutlaatuista pientä ponia, joka opetti minulle todella paljon.. <3
Muutama kuva ikimuistoisten vuosien 2010-2013 varrelta ..
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
Puolen vuoden odotus palkittiin !
Tänään siis heräsin aamu yhdeksältä, kävin suihkussa, kuivasin hiukset, söin.. tein kaiken mahdollisen, odottaen vain sitä että näen pitkästä aikaa Bongon! Sekä hyvät kaverini Miran ja Ninan!
Menin siis tallille, missä heti kiinnitin huomioni laihtuneeseen mutta suloiseen Bongoon. Juoksin sen luokse ja halasin sitä piitkään! "Mulla on ollu hirvee ikävä sua.." kuiskasin.
Vein Bongon käytävälle ja harjailin sitä, ja ai kamala kun siitä lähti karvaa! Bongo pudottaa talvikarvansa aika aikaisin, ja voi sitä harjaamisen määrää! Ei siitä tullut loppua, kunnes itse en enään jaksanut harjata sitä.
Nina ja Mira tulivat vähän myöhemmin. Miran oli vain tarkoitus kuvata, ja Nina meni Monicalla.
Kun olimme laittaneet hepat kuntoon, menimme kentälle, mutta koska siellä oli alkamassa tunti, niin päätimme mennä pellolle. Pellolla oli todella paksu kerros lunta, joten en vaatinut Bongoa hirveästi laukkaamaan ja annoin sen pääasiassa seisoskella, ja välillä vähän ravailtiin siellä. Bongo kuitenkin päätti alkaa pomppimaan ja hyppimään kuin hullu, aluksi pysyin suht hyvin selässä. (Kun vertaa siihen, etten ole puoleen vuoteen istunut pukittelevan hevosen selässä!) mutta jossakin kohtaa tulin alas, ja oli kyllä märkä olo! :D
Jonkin ajan jälkeen Nina myös kokeili Bongoa, ja johan oli pomppuisaa menoa! Minä puolestani laukkailin Monicalla vähän pellolla, ja kivasti meni, mitä nyt muutaman kerran takapäätä heitteli.
Meni noin 15 minuuttia, ja siirryimme kentälle, Nina meni Bongolla ja minä Monicalla.
Otettiin muutama hyppykin...mutta voi ei kun tuntuikin vaikealta pysyä mukana hypyissä, kun en yli puoleen vuoteen ole hypännyt! :D Onneksi pysyin selässä, mutta istuntani on kyllä ihan järkyttävä nykyään! Noh, mutta ei siinä mitään, pitää vain vähän harjoitella niin kyllä se siitä..ehkä!
Sitten taas vaihdettiin ja mentiin loppu tunti "omilla" poneilla. Bongo meni kivasti ja käytti selkää, vaikka se onkin kuihtunut ja lihakset pudonneet, huomasi että ei kantanut itseään enään yhtään samalla tavalla mitä viimevuonna.:/
Bongo oli joka tapauksessa aivan mahtava alusta loppuun asti, ja nyt on tosi kiva päivä takana!
Menin siis tallille, missä heti kiinnitin huomioni laihtuneeseen mutta suloiseen Bongoon. Juoksin sen luokse ja halasin sitä piitkään! "Mulla on ollu hirvee ikävä sua.." kuiskasin.
Vein Bongon käytävälle ja harjailin sitä, ja ai kamala kun siitä lähti karvaa! Bongo pudottaa talvikarvansa aika aikaisin, ja voi sitä harjaamisen määrää! Ei siitä tullut loppua, kunnes itse en enään jaksanut harjata sitä.
Nina ja Mira tulivat vähän myöhemmin. Miran oli vain tarkoitus kuvata, ja Nina meni Monicalla.
Kun olimme laittaneet hepat kuntoon, menimme kentälle, mutta koska siellä oli alkamassa tunti, niin päätimme mennä pellolle. Pellolla oli todella paksu kerros lunta, joten en vaatinut Bongoa hirveästi laukkaamaan ja annoin sen pääasiassa seisoskella, ja välillä vähän ravailtiin siellä. Bongo kuitenkin päätti alkaa pomppimaan ja hyppimään kuin hullu, aluksi pysyin suht hyvin selässä. (Kun vertaa siihen, etten ole puoleen vuoteen istunut pukittelevan hevosen selässä!) mutta jossakin kohtaa tulin alas, ja oli kyllä märkä olo! :D
Jonkin ajan jälkeen Nina myös kokeili Bongoa, ja johan oli pomppuisaa menoa! Minä puolestani laukkailin Monicalla vähän pellolla, ja kivasti meni, mitä nyt muutaman kerran takapäätä heitteli.
Meni noin 15 minuuttia, ja siirryimme kentälle, Nina meni Bongolla ja minä Monicalla.
Otettiin muutama hyppykin...mutta voi ei kun tuntuikin vaikealta pysyä mukana hypyissä, kun en yli puoleen vuoteen ole hypännyt! :D Onneksi pysyin selässä, mutta istuntani on kyllä ihan järkyttävä nykyään! Noh, mutta ei siinä mitään, pitää vain vähän harjoitella niin kyllä se siitä..ehkä!
Sitten taas vaihdettiin ja mentiin loppu tunti "omilla" poneilla. Bongo meni kivasti ja käytti selkää, vaikka se onkin kuihtunut ja lihakset pudonneet, huomasi että ei kantanut itseään enään yhtään samalla tavalla mitä viimevuonna.:/
Bongo oli joka tapauksessa aivan mahtava alusta loppuun asti, ja nyt on tosi kiva päivä takana!
Nina ja Bongo.
Ensimmäinen este puolen vuoden hyppytauon jälkeen..
Monica Song ja minä :)
Nina ja Bongo.
"iik pelottava ihminen kamera kädessä!"
Nina ja Bongo !
lauantai 9. helmikuuta 2013
Ponzolla ratsastelua!
Tänään en siis mennytkään katsomaan Bongoa kun aikataulut olivat niin tiukat, ja herättiin niin myöhään.
Mutta menimme sitten ratsastelemaan siskoni vuokra hevosella Pontsolla. Pontso on aivan ihana, todella reipas ja lempeä ruotsin kylmäveri ruuna jolta ei energiaa puutu!
Siskoni haki sen tarhasta ja laitoimme sen kuntoon.
Oli todella outoa heppailla kolmen pitkän ja ankean kuukauden jälkeen!
Päätimme mennä ilman satulaa, vähän jännitti, kun hepalla on askeleet aika kovat ja ravissa on välillä vähän hankala istua, jos Pontsolla ei ole tottunut menemään.
Ratsastin tätä ruunaa viimeksi kesällä, eli yli puoli vuotta sitten.
Minä aloitin, nousun selkään ja vedin alkukäynnit, sen jälkeen aloin ravailemaan, tein voltteja ja ympyröitä, siirtymiä jne. Tämän jälkeen aloin asetella ja taivutella sitä, mentiin pohkeenpäistöä ja sulkutaivutusta. Molemmat menivät suht hyvin.
Ravailun ja väsitöjen jälkeen annoin Ponzolle välikäynnit. Sen jälkeen ravailin hetken ja aloin ottamaan laukkoja mukaan.
Pontso nostaa laukan aika hauskasti "pompahtamalla" vähän, laukat menivät suhteellisen hyvin molempiin suuntiin, ja poika oli ihan mielettömän eteenpäinpyrkivä! Hyvin meni kuitenkin pidätteet läpi ja se meni hyvin pyöreäksi ja käytti selkäänsä.
Olin ratsastanut about 30 minuuttia, ja siskoni Aada ratsasti lopputunnin.
Saavuin 19 jälkeen takaisinkoulukodille, jossa ei tällä hetkellä ole ketään muita nuoria kuin minä. Jos ensiviikonloppunapääsen lomille, tarkoitus olisi että ratsasaisin ja vääntäisin koulua Connemara ruunan Ivanin kanssa. Vaikka on omatkin taitoni hieman ruosteessa, mutta kyllä ne kaikki jutut palaa takaisin mieleen kun pääsee hyppäämään hevosen selkään! Minä myös mahdollisesti käyn heippaamassa ja ratsastamassa Bongoa ensiviikonloppuna!
Mutta menimme sitten ratsastelemaan siskoni vuokra hevosella Pontsolla. Pontso on aivan ihana, todella reipas ja lempeä ruotsin kylmäveri ruuna jolta ei energiaa puutu!
Siskoni haki sen tarhasta ja laitoimme sen kuntoon.
Oli todella outoa heppailla kolmen pitkän ja ankean kuukauden jälkeen!
Päätimme mennä ilman satulaa, vähän jännitti, kun hepalla on askeleet aika kovat ja ravissa on välillä vähän hankala istua, jos Pontsolla ei ole tottunut menemään.
Ratsastin tätä ruunaa viimeksi kesällä, eli yli puoli vuotta sitten.
Minä aloitin, nousun selkään ja vedin alkukäynnit, sen jälkeen aloin ravailemaan, tein voltteja ja ympyröitä, siirtymiä jne. Tämän jälkeen aloin asetella ja taivutella sitä, mentiin pohkeenpäistöä ja sulkutaivutusta. Molemmat menivät suht hyvin.
Ravailun ja väsitöjen jälkeen annoin Ponzolle välikäynnit. Sen jälkeen ravailin hetken ja aloin ottamaan laukkoja mukaan.
Pontso nostaa laukan aika hauskasti "pompahtamalla" vähän, laukat menivät suhteellisen hyvin molempiin suuntiin, ja poika oli ihan mielettömän eteenpäinpyrkivä! Hyvin meni kuitenkin pidätteet läpi ja se meni hyvin pyöreäksi ja käytti selkäänsä.
Olin ratsastanut about 30 minuuttia, ja siskoni Aada ratsasti lopputunnin.
Saavuin 19 jälkeen takaisinkoulukodille, jossa ei tällä hetkellä ole ketään muita nuoria kuin minä. Jos ensiviikonloppunapääsen lomille, tarkoitus olisi että ratsasaisin ja vääntäisin koulua Connemara ruunan Ivanin kanssa. Vaikka on omatkin taitoni hieman ruosteessa, mutta kyllä ne kaikki jutut palaa takaisin mieleen kun pääsee hyppäämään hevosen selkään! Minä myös mahdollisesti käyn heippaamassa ja ratsastamassa Bongoa ensiviikonloppuna!
Minishettiksiä katsomassa, oi että pikkuset oli kasvanut:)
Pontso tänään.
Tänään otettu uusi profiilikuva facebookkiin. :D
perjantai 8. helmikuuta 2013
Ikävöinti on raskasta..♥ (video)
Tämä video on ollut syksystä 2012 asti minulla youtubessa, ja suurimman osan
ajasta piilotettuna. Videossa aika
paljon säätöä ja epäonnistumisia, mutta tämän videon opetus onkin se, että
vaikka kuinka moneen otteeseen putoaisitkin, ja vaikka välillä
yhteistyö tuntuisi mahdottomalta, älä koskaan luovuta! Unelmista voi tehdä totta!<3
Minulla iski taas ihan hiiirvittävä ikävä Bongoa.:( Tänään, tai no eilen (perjantaina 8.2) pääsin esnimmäisille kotilomille. Tämä on vain yhdenyön loma joten lähden jo lauantaina takaisin osastolle.
Kuitenkin nyt, kun nämä lomat hoidan kunnialla, niin lomat pidennetään perjantaista sunnuntaihin ja joka viikonlopulle! Suunnitelmissa on, että aloittaisin nyt taas ratsastelemaan enemmän, kun niin hirveä kaipuu on ollut noiden nelijalkaisten selkään!
Mahdollisesti tänään vielä käyn katsomassa Bongoa, jos jotenkin saan järjestettyä sen! Jos nyt ponia pääsen katsomaan, niin tietenkin blogiin tulee postaus tuoreiden kuvien kera!
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
Haaste!
Haasteen säännöt:
- Vastaa haastajan 11 kysymykseen
- Keksi 11 uutta kysymystä
- Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
- Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät
Sain tämän haasteen Emmalta! :)
Kysymykset minulle:
3. Kerro ensimmäisestä ratsastuskerrastasi (mikäli muistat sen)
- Vastaa haastajan 11 kysymykseen
- Keksi 11 uutta kysymystä
- Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
- Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät
Sain tämän haasteen Emmalta! :)
Kysymykset minulle:
1. Pitkä maasto, kouluvalmennus vai reipas estetreeni?
-Riippuu ihan vuodenajasta ja hevosesta. Kesällä rakastan pitkiä maastoja jossa voi hypellä esteitä ja pääsee kävelemään ilman pwlkoa että joku auto kurvaa hirveällä vauhdilla vastaan. Mutta ehkä reipas estetreeni on eniten minun mieleeni!
2. Hevonen millä haluaisit ratsastaa?
-Hmm..Kaverillani on aivan ihana Kikko niminen osaava sekä kaunis "prinsessaponi" jota olisi ihana kokeilla!:) Myös Kaktun Futuraa olisi ihana päästä kokeilemaan, heh!
Tässä Kikko, ja hänen omistajansa Jasmine.:)
3. Kerro ensimmäisestä ratsastuskerrastasi (mikäli muistat sen)
-Öh, ei ole kyllä minkäänlaista muistikuvaa! Mutta yksi ensimäisistä kerroista oli ehkä se, kun ratsastin aivan pienellä kiltillä, keskireippaalla shetlanninponilla, johon rakastuin heti!
4. Oma hevonen vai ylläpitohevonen?
-Oma olisi aivan ihana:)
5. Paras väri hevosessa?
-Voikot hevoset ovat ihania, ja myös rautiaankimot. Ei minulla ole mitään erityistä "lemppari väriä".
6. Paras väri hevosen varusteissa?
-Vaaleanpunainen, limen vihreä ja vaalean sininen :)
7. Kisat vai valmennus?
-Molemmat ehdottomasti!
8. Suojat vai pintelit?
-Suojat, ne on helpompi laittaa eikä niissä mene niin kauaa aikaa:D
9. Koulu-, yleis- vai estesatula?
-yleissatula.
10. Harrasteheppa, tuntiheppa, kisaheppa, puskaratsu vai pihakoriste?
-Harraste- tai kisaheppa ! :)
11. Kerro jotain lempihevosestasi
-No luulen että kaikki blogiani lukevat tietävät että lempi heppani on Bongo. Se on vaan niin symppis poni, haluessaan se antaa kaikkensa, todella suloinen, mutta osaa olla myös jukuripäinen halutessaan.
Nautin erittäin paljon siitä, kun ansaitsin täysin sen luottamuksen, maastossa se oli loppujen lopuksi ihan eri poni, mikä se oli ennen. Pystyi löysillä ohjilla kävellä ja ravata ilman että se säikkyi mitään tai lähti käsistä.
Se oppi niin paljon uutta. Uusissa paikoissa, esim kisoissa se oli kuin vanha tekijä, kun luottamus oli ansaittu!
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
Päivittelyä piitkästä aikaa!
Heippa kaikille rakkaille blogini lukijoille jotka ovat jaksaneet odottaa uutta postausta lähes kaksi kuukautta! Noh, nyt tulisi vähän kuulumisia!
Olen siis täällä koulukodissa nyt oleskellut ja jouluna pääsin viettämään aikaa perheen kanssa. Alku täällä oli sellaista että itkin lähes joka ilta ja mietin mitä kaikkea olisin voinut tehdä toisin. Olen kasvanut täällä paljon ihmisenä ja alan pikku hiljaa ymmärtää, että kaikki mitä teen, minun pitää ottaa siitä täysi vastuu. En voi syyttää tänne joutumisesta ketään muuta kun itseäni.
Olen tutustunut täällä moniin ihaniin ihmisiin ja täällä on tosi mukavia tyttöjä ja poikia. Alku oli hirveää menoa ja meninkiä, irrotin ikkunoita saranoistaan ja availin ikkunoita, karkailin yöllä kavereiden kanssa pomppimaan ympäri kyliä, murtauduimme päätalolle, joka siis on rakennus jossa käymme koulua, se on ihan meidän osastomme lähellä noin 100 metrin päässä, avasimme sieltä ikkunat ja menimme sisälle. Viidennellä kerralla kun olimme siellä, jäimme kiinni ja ikkuamme ruuvattiin kiinni.
Ennen uutta vuotta otimme hatkat, auto ajoi koulukodin lähelle. Kaverini Julkkis ja tämän poikaystävä Santeri olivat kanssani hatkassa. Olimme vain muutaman päivän koska oli vain tarkoitus olla uusi vuosi juhlimassa. Noh, itse join vähän liikaa..mutta ei siitä sen enempää. Äitini soitti minulle yhtenä iltana ja suostui tilaamaan taxin jolla pääsisimme meille yöksi, suostuimme, ja seuraavana päivänä lähdimme vapaaehtoisesti takaisin Sipplan Koulukotiin.
Olin joutua Erityisen Huolenpidon Osastollekin. Silloin silmäni aukesivat ja tajusin, että on pakko tsempata.
Koulussa aloin käyttäytyä, aloin opiskelemaan ja olen tehnyt nyt kokeitakin. Osastolla olen käyttäytynyt ja hoitanut hommat niinkuin pitääkin.
Olen saanut positiivista palautetta, ja mahdollisesti pääsen kesälomalla koko kesäksi kotiin, ja syksyllä minut kotiutetaan ja pääsen taas ratsastelemaan!
Ja tässä paras uutinen: Bongo tulee meille mahdollisesti keväällä taas ylläpitoon, jos saadaan omistajan kanssa juteltua, se pääsisi taas liikkumaan säännöllisesti, kisaamaan ja leireilemään ! Yllätyksiä on luvassa täällä blogissa, tälle vuodelle 2013. Mutta niistä kerron, kun on sen aika ;)
Siskoni Aada oli ratsastamassa Bongolla tänään, satula on jäänyt hieman isoksi koska poni on nykyisin taas kuin luuranko..:( Vaikka karvapeite saa sen näyttämään lihavalta kuin pulla, niin kuulemma luut etenkin takaosasta tuntuivat aika pahasti..:( Se on alkanut taas pelleilemään ja eilen oli erästä tyttöä heitellyt aika lailla. Sillä on hampaat raspaamatta ja suukin kuulemma vaikuttaa vähän kipeältä, eikä sillä ole kenkiä.:( Se oli mennyt satulan kanssa niin kuin kirahvi, ja heittänyt siskoni kaksi kertaa selästä.. joten siskoni otti neuvojeni mukaan satulan pois, alkuun se veti pari lennokasta pukkia, mutta sitten meni kivasti jo pyöreänä ja kiltisit : )
Olen siis täällä koulukodissa nyt oleskellut ja jouluna pääsin viettämään aikaa perheen kanssa. Alku täällä oli sellaista että itkin lähes joka ilta ja mietin mitä kaikkea olisin voinut tehdä toisin. Olen kasvanut täällä paljon ihmisenä ja alan pikku hiljaa ymmärtää, että kaikki mitä teen, minun pitää ottaa siitä täysi vastuu. En voi syyttää tänne joutumisesta ketään muuta kun itseäni.
Olen tutustunut täällä moniin ihaniin ihmisiin ja täällä on tosi mukavia tyttöjä ja poikia. Alku oli hirveää menoa ja meninkiä, irrotin ikkunoita saranoistaan ja availin ikkunoita, karkailin yöllä kavereiden kanssa pomppimaan ympäri kyliä, murtauduimme päätalolle, joka siis on rakennus jossa käymme koulua, se on ihan meidän osastomme lähellä noin 100 metrin päässä, avasimme sieltä ikkunat ja menimme sisälle. Viidennellä kerralla kun olimme siellä, jäimme kiinni ja ikkuamme ruuvattiin kiinni.
Ennen uutta vuotta otimme hatkat, auto ajoi koulukodin lähelle. Kaverini Julkkis ja tämän poikaystävä Santeri olivat kanssani hatkassa. Olimme vain muutaman päivän koska oli vain tarkoitus olla uusi vuosi juhlimassa. Noh, itse join vähän liikaa..mutta ei siitä sen enempää. Äitini soitti minulle yhtenä iltana ja suostui tilaamaan taxin jolla pääsisimme meille yöksi, suostuimme, ja seuraavana päivänä lähdimme vapaaehtoisesti takaisin Sipplan Koulukotiin.
Olin joutua Erityisen Huolenpidon Osastollekin. Silloin silmäni aukesivat ja tajusin, että on pakko tsempata.
Koulussa aloin käyttäytyä, aloin opiskelemaan ja olen tehnyt nyt kokeitakin. Osastolla olen käyttäytynyt ja hoitanut hommat niinkuin pitääkin.
Olen saanut positiivista palautetta, ja mahdollisesti pääsen kesälomalla koko kesäksi kotiin, ja syksyllä minut kotiutetaan ja pääsen taas ratsastelemaan!
Ja tässä paras uutinen: Bongo tulee meille mahdollisesti keväällä taas ylläpitoon, jos saadaan omistajan kanssa juteltua, se pääsisi taas liikkumaan säännöllisesti, kisaamaan ja leireilemään ! Yllätyksiä on luvassa täällä blogissa, tälle vuodelle 2013. Mutta niistä kerron, kun on sen aika ;)
Bongon kuulumisia.
maanantai 29. lokakuuta 2012
Pientä päivittelyä + kuvatehtävä.
Juu-u siis blogiin kirjoitteleminen jäänyt todella vähäiseksi viimeaikoina kun en oikein ole hevostellut enkä Bongakaan ole voinut käydä katsomassa.
Minulla on siis ollut hirveä kiire.. ai että miksi ? Se onkin pidempi tarina selitettäväksi, ja etenkään sitä en tänne blogiini viitsi lukijamääränkään takia kirjoitella. Mutta lyhyesti sanottuna on ollut kotona ongelmia ja isäni on ollut kirjaimellisesti sekaisin ja uhkaillut jopa kavereitani.
Lähdin kaverini kanssa hatkoille kotoa, ja muuta typerää.
Bongo on kuulemma ollut parilla tunnilla tallilla, minne on mennyt. Se on ollut kiltisti ja osaa nyt uusia asiotia mitä sille tuon ihanan yli vuoden aikana opetin. Itselläni on kamala ikävä Bongoa, ja olen aina ollut Bongon suhteen todella omistuksen haluinen, ja nyt kun sillä ratsastavat ihmiset, joita en tunne niin minulle tulee todella surullinen olo.
Toivon nyt kuitenkin että Bongolla on hyvä tallilla missä se on, ja että se nyt edes völillä laitettaisiin tunneille eikä se ala pelleilemään. Annoimma Bongolle sen uuden satulan mukaan, joten ei selkäkään voi olla kipeänä. Mutta tietyistä muista syistä se saattaa alkaa taas pelleilemään, mutta toivotaan että ei.
Jossain blogissa näin tälläisen kuvatehtävän, missä piti laittaa kuvia tietyistä asioista. Listasin muutaman asian mistä lisään tänne siis kuvia.
1. Kuva siitä mitä ajattelet nyt
2. Kuva miltä sinusta tuntui tänään
3. Kuva siitä, minne haluaisit mennä
4. Kuva jostain mitä haluaisit tehdä ennen kuolemaasi
5. Kuva joka kuvaa elämääsi
6. Kuva lävistyksestä mikä sinulla on/minkä haluaisit
7. Kuva hiuksista, millaiset haluaisit
8. Kuva siitä mitä mieltä olet koulusta
9. Kuva sinusta ja hyvästä ystävästäsi
10. Kuva joka saa sinut hymyilemään.
Minulla on siis ollut hirveä kiire.. ai että miksi ? Se onkin pidempi tarina selitettäväksi, ja etenkään sitä en tänne blogiini viitsi lukijamääränkään takia kirjoitella. Mutta lyhyesti sanottuna on ollut kotona ongelmia ja isäni on ollut kirjaimellisesti sekaisin ja uhkaillut jopa kavereitani.
Lähdin kaverini kanssa hatkoille kotoa, ja muuta typerää.
Bongo on kuulemma ollut parilla tunnilla tallilla, minne on mennyt. Se on ollut kiltisti ja osaa nyt uusia asiotia mitä sille tuon ihanan yli vuoden aikana opetin. Itselläni on kamala ikävä Bongoa, ja olen aina ollut Bongon suhteen todella omistuksen haluinen, ja nyt kun sillä ratsastavat ihmiset, joita en tunne niin minulle tulee todella surullinen olo.
Toivon nyt kuitenkin että Bongolla on hyvä tallilla missä se on, ja että se nyt edes völillä laitettaisiin tunneille eikä se ala pelleilemään. Annoimma Bongolle sen uuden satulan mukaan, joten ei selkäkään voi olla kipeänä. Mutta tietyistä muista syistä se saattaa alkaa taas pelleilemään, mutta toivotaan että ei.
Jossain blogissa näin tälläisen kuvatehtävän, missä piti laittaa kuvia tietyistä asioista. Listasin muutaman asian mistä lisään tänne siis kuvia.
1. Kuva siitä mitä ajattelet nyt
2. Kuva miltä sinusta tuntui tänään
3. Kuva siitä, minne haluaisit mennä
4. Kuva jostain mitä haluaisit tehdä ennen kuolemaasi
5. Kuva joka kuvaa elämääsi
6. Kuva lävistyksestä mikä sinulla on/minkä haluaisit
7. Kuva hiuksista, millaiset haluaisit
8. Kuva siitä mitä mieltä olet koulusta
9. Kuva sinusta ja hyvästä ystävästäsi
10. Kuva joka saa sinut hymyilemään.
1. Kuva siitä mitä ajattelen nyt
2. Kuva siitä miltä minusta tuntui tänään
3. Kuva siitä minne haluaisin mennä
4. Kuva siitä mitä haluaisin tehdä ennen kuolemaani
5.Kuva siitä mikä kuvaa elämääni
6. Kuva lävistyksestä mikä minulla on
7. Kuva siitä millaiset hiukset haluaisin
8. Kuva siitä mitä mieltä olen koulusta
9. Kuva minusta ja hyvästä ystävästäni
10. Kuva mikä saa minut hymyilemään (:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)