sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Joulutunnelmissa, mutta missäs lumi?

 
En ole hetkeen päivitellyt, mutta ilokseni kerron, että Bongo on nykyään minulla ylläpidossa. Johannan yksityisellä tallilla!
Heh! Kaverini Mira tuli kanssani ratsastamaan Bongoa, maa oli hieman jäässä, mutta keskellä kenttää oli pehmeää hiekkaa, joten päätimme vähän hypätä.
 Tipuin kerran esteen jälkeen säälittävästi, kun tasapaino meni ja poni veti pään alas, se sattui vähän.
 
Hetken päästä Mirakin kävi myös selässä, Bongo oli pikku enkeli, se pyrki muotoonkin, joka on siltä aika harvinaista!
Mutta kerran esteen jälkeen Bongo ajatteli heitellä peppua, ensin se heitti muutaman kerran ja Mira oli tippumaisillaan, mutta pääsi takaisin satulaan, no tietenkin Bongo heitti peppua vielä kerran, jolloin Mira lensi komeasti kovalle hiekalle.
Loppu ajan Bongo meni kuitenkin suhteellisen hyvin pienistä pukeista jo loikkimisista huolimatta.
 
Kentälle tuli toinenkin ratsukko, joten päätimme lähteä maastoon.
Se oli toinen kerta kun Bongo oli täällä tallilla maastossa, siis tien toisella puolella.
 
No Bongo meni suhteellisen hienosti, vähän reippaammin kun yleensä, mutta oli mahtava. Kun Mira kuvasi minua ja Bongoa laukkapätkällä, hän pyysi että menisimme kovaa!
No, nostin sitten kevyen istunnan ja kannustin vähän pohkeilla. Bongo kiihdytti vähän vauhtia, mutta sitten se alkoi laukata ojaan päin, no, ohjasin sitä pois siitä, mutta ennen kun huomasinkaan, poni kääntyi 380 astetta ja se pukitteli ja heitti vähän peppuakin!
Ne olivat napakat pukit, Bongo oli pelästynyt jotai metsässä. 
No, se ei suostunut enään kävellä eteenpäin, vaan peruutteli ja oli pakittamassa ojaan, kun olin riidellyt sen kanssa hetken, niin tulin alas selästä, sillä olisi ollut ennalta arvattavaa että Bongo lähtisikin yhtäkkiä kamalalla kiitolaukalla mörköjä karkuun kotiin päin!
Sitten taluttelin sitä viereisellä pellolla, sielläkin oli mörköjä, se pukitteli vaikka en ollut selässä, kun talutin sitä, hyvä ettei poni hypännyt syliin!!
No, sen jälkeen kun se oli rauhoittunut, Mira meni Bongon selkään, minä talutin varmuuden vuoksi, sillä Bongo oli arvaamattomalla päällä.
Kävelimme kotiin päin, kun olimme ylittäneet ison autotien, päästin Bongosta irti ja Mira kulki tyylikkäästi Bongon kanssa käynnissä kohti kotia.
 Kerran se meinasi lähteä laukkaamaan, kun taas ''pelästyi' jotakin. Mutta Bongo on aina yhtä mahtava, ensi maastokerta sitten jo ehkä paremmin!